maanantai 13. kesäkuuta 2016

Jalis vs futis

Olemme miehen kanssa kotoisin eripuolilta Suomea, minä Itä-rajalta ja mies pääkaupunkiseudulta. Varsinkin suhteen alkuaikoina jouduimme selkkaamaan useita murresanoja ja niiden tarkoitusperiä läpi. Nykyisin ymmärrämme jo melko hyvin toisiamme!

Mies on lapsena harrastanut aktiivisesti jalkapalloa, miun sanoin jalista, mies puhuu futiksesta. Selkävamma ja hänen sanojensa mukaan kiinnostuksen kohteen muuttumisen vuoksi yläasteikäisenä sai jalkapalloharrastus jäädä. Rakkaus lajiin ei kuitenkaan kaikonnut ja meillä asuukin erittäin aktiivinen penkkiurheilija. Tällä hetkellä ei miehen mielestä ole televisiosta viihteen puutetta iltaisin. Mies harrastaa tällä hetkellä höntsäfutista kavereidensa kanssa harrastesarjassa ja on mainiota seurata, miten vakavissaan nämä treenit ja ennen kaikkea pelit otetaan.

Näin ollen, ei ole varmaan yllättävää, että miehellä on kaino toive Epen tulevasta liikuntaharrastuksesta. Mies on puhunut kiinnostuksestaan ryhtyä valmentamaan pieniä futaajia ja etenkin, mikäli Epe harrastaa myös. Epe on saanut jo ensimmäisen jalkapallonsa vaippakakussa babyshower-lahjaksi ja viimeeksi kauppareissulla käydessämme huomasimme Liberon jalkapallokampanjan, jossa vaippoja koristaa jalkapallon kuosi tai Suomen lippu. Keräämme tietysti kampanjakoodeja vaippapaketeista, jotta saisimme Epelle peliasun hänen nimellään ja saimme jo nyt liberolta lahjan ostaessamme liberopaketin: puhallettavan rantajalkapallon.




Epe tykkää ryömiä pallon perässä ja saa hienosti tuupattua sitä eteenpäin. Mikäli pallo eksyy liian kauas tai sivuraiteille, on mies mielellään potkimassa palloa lähemmäs.



On Epe vähän äidinkin poika, sillä välillä huilii pelaamisen ohessa väliaikamusiikkia soitellen. Kuvanottohetkellä mies tosin yritti saada Epeä jatkamaan pallon perässä...


Eilen suuntasimme koko perheen voimin Itä-Helsinkiin, jossa kävimme seuraamassa miehen jalkapallopeliä. Epe tuijotti peliä silmät suurina ja silloin tällöin innostui kannustuskiljahduksiin. Alla olevassa kuvassa näkyvä fanipaita pääsi nyt ensimmäistä kertaa tosi käyttöön, sillä pelit ovat yleensä niin hankalaan aikaan, ettei pikkufani pääse niitä seuraamaan. Paidan teetätin raskausaikana antamaani isyyspakkaukseen, josta haluan kirjoittaa oman postauksen myöhemmin. Paidan etupuolella on sama logo, mikä miehenkin paidassa, mutta minikoossa.




On ne söpöjä!

Harrastuksista olemme miehen kanssa puhuneet paljon ja hartaasti. Olemme molemmat harrastaneet aktiivisesti pienenä, minä musiikkia ja mies urheilua ja vaikka molemmilla on hyviä kokemuksia omista harrastuksistamme, haluamme antaa lastemme itse valita lajinsa mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Meidän tehtävämme on siis esitellä erilaisia harrastuksia mahdollisimman monipuolisesti, jotta Epe osaa valita sen hänen näköisimmän harrastuksen. Nyt on jalkapallo-osuus hoidettu, eikö? ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti