keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Laadukasta käytettynä

Kirppishullu täällä moi!
Olen tykännyt käydä kirppiksillä lähes niin kauan kuin muistan. En ole perusteellinen pöytien penkoja, vaan silmäilen kirpputoreilla tavaroita läpi ja löytäessäni hyvän pöydän tai myyjän teen samasta pöydästä useampia löytöjä. Saan loistolöydöistä suunnatonta mielihyvää! Muistan vieläkin miten onnellinen olin löytäessäni Coston hatun eurolla, Vagabondin ruskeat nahkanilkkurit kolmella eurolla, Stonz-tossut Epelle kolmella eurolla tai Polarn O.Pyretin windfleecehaalarin kympillä. Toisen roska on todella toisen aarre ja kauan eläköön kierrätys.

Haluan esitellä teille meidän tällä hetkellä hienoimman, ihanimman, siisteimmän ja ajankohtaisimman kirppislöydön paikkaa pitävän noin kuukausi sitten Myyrmäen jäähallin kirpputorilta ostamani DJ Dannyn.


DJ Danny on Kidz Delight merkkinen äänilelu, josta maksoin kaksi euroa. Huimat kaksi euroa! Tähän väliin huomautan, että en juurikaan välitä lasten äänileluista. Ne ovat yleensä järkyttävän yksitoikkoisesti kimeää ääntä yhtä melodiaa toistavia hirviöleluja, joista ei volyymia saa säädettyä. Vaan toista on tämä! DJ Dannyssä on loistavat soundit ja mielettömät mahdollisuudet sämplätä ja skrätsätä eri melodioita. Viiden perussoundipohjan lisäksi kappaleeseen voi lisätä pianon, kaksi eri bassoa, panhuilun tai päpättäjä-laulajat. Soittimet kuulostavat oikeilta soittimilta, musiikki on monipuolista ja volyymiakin saa säädettyä. Epekin fanittaa lelua painamalla jatkuvasti punaista "Wuhuu"-nappia, jossa yleisö siis hurraa. Lelu harjoittaa hienosti musiikkitajua, hienomotoriikkaa, säästää äidin hermoja ja isikin tykkää. Silkka win-win tilanne! Tervetuloa DJ Danny perheeseemme, pidämme sinusta kovasti! Ja kerroinko jo, että maksoin tästä täysin toimivasta ja siististä lelusta kaksi (2) euroa? Suunnittelin jo käyttäväni Dannya töissäkin, jahka työmaalle palaan.

Välillä kotona kaapit täyttävä tavarapaljous ällöttää ja tekisi mieli laittaa kaikki uudet tavarat ostokieltoon. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, enkä koe muutenkaan olevani niin ehdoton asioiden suhteen ja ajattelenkin mielummin niin, että pyrin aina katsomaan tarvitsemaani tuotetta ensin käytettynä ja sitten vasta uutena. Tämä onnistuu nykyisin niin helposti, sillä voin puhelimellani katsoa tori.fi tai huuto.net -sovelluksista etsimiäni tuotteita tai voin laittaa ostoilmoituksia facebookin kirppisryhmiin. Varsinkin tavarat, joiden käyttöikä on perheessämme lyhyt Epen kasvaessa, on vain ja ainoastaan järkevää ostaa vaatteita, lastentarvikkeita ja leluja käytettynä. Raskausaikana mietin, kuinka omaan ideologiaan sopisi ajatus "laadukasta käytettynä". Kun vaate tai muu tarvike on tehty hyvin, niin se on pitkäikäinen ja siitä riittää iloa useammalle käyttäjälle.

Facebookin kirppisryhmistä olisi helppo sanoa sananen, jos toinenkin, sillä joskus meno on niissä melko villiä kaikkine sääntöineen, huijauksineen ja lyhenteineen: av:t, yv:t, kv:t ja yp:t. Nettikirppiksissä on puolensa, sillä selailun voi hoitaa koska tahansa vaikka kotisohvalla, mutta niistä puuttuu osittain se löytämisen riemu joka tekee kirpputoreista niin mahtavia. Usein livekirppiksillä hintataso on myös halvempaa, eikä tarvitse huolehtia verkkomaksuista ja postitteluista. Onneksi pääkaupunkiseudulla kirpparitarjonta on runsasta ja lastentarvikkeisiin ja -vaatteisiin on erikoistunut useampikin kirpputori. Lemppareitani ovat Murula, Vekara ja  Nella & Nuttu. Jos kiinnostuit näistä kirppiksistä enemmän, niin jokaiselta löytyy hyvät ja kattavat facebook-sivut, joita kannattaa käydä kurkkaamassa.

Kirppis voi olla monella tapaa hyvä ja toimiva. Helpoimmillaan kirpputorit ovat järjestetty valmiiksi, niin kuin esimerkiksi Kannelmäessä sijaitsevalla Minipoppoolla. Sisään astuessani kävelen minua kiinnostavalle hyllyvälille, tällä hetkellä 80-86cm poikahyllylle, katson löytyykö mielenkiintoista ostettavaa ja kirppisreissu on hyvin lyhyt ja ytimekäs. Tätä samaa ajatusta on monilla muillakin kirpputoreilla, mutta niin, että pöydät ovat myyjäkohtaisia ja myyjät itse merkitsevät mitä heillä on myynnissä. Tällaisia kirppareita ovat aiemmin mainitsemani Murula ja Vekara. Tämä säästää ostajalta aikaa, kun ei tarvitse penkoa pöytiä, joissa ei itselleen löydy kuitenkaan oikeita kokoja ja säästää myyjältä siivottavaa mylläkkää, kun pöytiä ei pengota turhaan. Murula on kirppiksien eliittiä, siellä kirppis ei ole vain kirppis, vaan omistajan sanojen mukaan kirppispuoti. Kaikki sisälle astuvat noudattavat samoja sääntöjä ja sitoutuvat katselemaan myytäviä tuotteita siististi ja ylläpitämään kirppiksen järjestyksessä. Ja kylläpä on aina mukava asioida Murulassa! Facebook kirpputorit tai muut netissä olevat kirpputorit mahdollistavat ostoilmoitusten teon, jolloin voi ilmoittaa etsivänsä vaatetta tietyssä koossa ja myyjät voivat tarjota suoraan vaatteitaan ostajalle kuvien kera. Toinen nettikirppiksien hyvä puoli on huutokauppamahdollisuus. Mikäli omistat jonkun hieman harvinaisemman tai arvokkaamman kirpputorituotteen, saat siitä hyvän hinnan huutokauppaamalla tavaran. Eikä tarvitse jälkikäteen pohtia, laittoiko sitä nyt liian halvalla menemään. Itse pidän myös kirpputoreista, joissa on myyjät paikalla. On hauska nähdä millaisia pöytiä eri myyjillä on ja paikan päällä on helppo tinkiä! Parhaita itsemyyntikirppiksiä ovat mielestäni Myyrmäen jäähallin kirppikset ja kesäisin Hietalahden kirpputori ulkona. Parin viikon päästä lähden katselemaan millainen meininki on Myyr Yorkin puistokirppiksellä, vaikka nimi aiheuttaakin inhopuistatuksia joka kerta sen nähdessäni.

Epe Myyrmäen kirpparilla kovin pienenä. Mukaan pääsi Sohvi (4€), joka on nykyään yksi lempileluista.
Kirppikset ovat mukavaa ajanvietettä ja niistä voi iloita, jopa käymättä niissä, esimerkiksi mielenkiintoisista löydöistä kertovalla kirppisblogilla http://paskatkirppisloydot.bellablogit.fi/
Suosittelen lämpimästi, mikäli nauruhermot kaipaavat hykerryksiä, joka joskus yltyy jopa huutonauruksi...

Jaetaan kirppisiloa! Mikä on sinun lempikirppis, paras kirppislöytö tai omituisin juttu, johon olet kirppiksellä törmännyt?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti