90-luvun lastenohjelmamusavisa

Tiistaina oli vielä epävarmaa pääsemmekö lähtemään lainkaan reissuun, mutta keskiviikkoaamuna päätimme, että olemme matkakelpoisia ja laittelimme viestiä äidilleni, joka ilmoitti isoveljenikin lähtevän matkaan mukaan. Pakkasimme kimpsut ja kampsut ja hyppäsimme uuden farkkumme kyytiin. Kaksi ja puoli tuntia, 222 kilometriä, neljä matkustajaa ja kaikilla hyvä mieli!

Epe nukahti autoon ja nukkui vajaan tunnin verran, jonka jälkeen hän viihtyy autossa lastenmusiikkia kuunnellen. Veli laittoi puhelimensa kiinni auton bluetoothiin ja vippasi puhelimen minulle takapenkille ja pyysi laittamaan jotain. Ja minähän laitoin!

Pidin youtubea apuna käyttäen "Tunnistatko mikä lastenohjelma?"-visaa, joka oli mahtava! Epe viihtyi kun oli jotain kuunneltavaa, veli oli aika haka visassa ja äitikin tunnisti suurimman osan ja itsellä oli hihiteltävää yrittäessäni muistaa uusia ohjelmia.

Lastenohjelmamusavisaan pääsi...
- Pokemon
- Alfred J. Kwak
- Matka maailman keskipisteeseen
- Vili Vilperi
- Muumit
- Tao tao
- Halinallet (en löytänyt tunnaria, mutta sitä muisteltiin muuten)
- My little pony
- Turtlesit
- Prätkähiiret
- Pikku kakkonen (+ varokaa heikkoja jäitä / +postinumerolaulu)
- Nalle Luppakorva
- Pelle Hermanni
- Nikke Knakkerton
- Nakke Nakuttaja
- Pingu
- Tohtori Sykerö
- Looney Toons
- Kippari Kalle
- Rölli
- Peukaloisen retket
- Smurffit
- Hugo
- Franklin
- Animaaniset
- Ankronikka
- Sinisen talon nalle
- Richard Scarryn touhukas maailma
- Nalle Puh

Harmillisesti unohdimme Babarin, Barbapapan, Ville Vallattoman, Lelumaan Niksun, Tohelon ja Torvelon nukketeatterin, Urpon ja Turpon sekä Patin ja Matin. Tuleeko teille mieleen jotain 90-luvun lastenohjelmia, jotka unohdettiin? (Blogissa on ollut ongelmia kommentoinnin osalta, mikäli kommenttiboksi ei toimi, laittaisitko viestiä yhteydenottolomakkeen kautta --> )

Pysähdyimme Utissa, jossa vähän etsiskeltiin pokemoneja, vallattiin gymejä, syötettiin Epelle lounas ja matka jatkui. Empä muista koska tuo matka olisi mennyt noin nopeasti! Muistan jo pienenä pitäneeni kaikenlaisista matkapeleistä, joissa bongattiin erivärisiä autoja tai valittiin rekisterinumeron viimeinen numero ja omasta numerosta sai aina pisteen. Matkan teko sujuu paljon leppoisammin, kun on jotain tekemistä, johon keskittyy. Nämä klassikkopelit tulevat Epellekin varmasti tutuksi hänen kasvaessaan. Miten teidän pitkät automatkat sujuvat? Oliko teidän lapsuudessa kivoja autopelejä tai muuta tekemistä automatkoille?