tiistai 9. elokuuta 2016

Vauvan vatsatauti

Noniin, luvassa postaus, jossa taka-ajatuksena kirjoittaa muistiin itselle tulevia sairastupapäiviä varten ohjeita.

Epe heräsi toissayönä ja voi pahoin koko yön. Pyykkikone lauloi kuivausrummun kompatessa mukana. Onneksi meitä oli kaksi aikuista hoitamassa pientä potilasta ja siivoamassa jälkiä. Aamulla herättyäni konsultoin äitiystäviä ja pyysin apua ja kysyin neuvolastakin samalla vinkkejä varatessani Epen 1-vuotisneuvola-aikaa. Ohjeeksi sain juottaa, juottaa, juottaa. Mitä vain mikä menee, ja syöttää esimerkiksi hedelmäsoseita pieniä määriä. Neuvolasta käskettiin varaamaan herkästi lääkäri, mikäli mikään ei pysyisi sisällä, sillä kuivumisen riski on pienillä suuri.

No, tarvitsen kaikki ohjeet rautalangalla väännettynä, enkä osannut arvioida kuinka paljon Epelle voi juomaa ja ruokaa antaa. Tiheästi ja pieniä annoksia oli ohjeena ja tätä yritin toteuttaa. Mikään ei kuitenkaan koko päivänä pysynyt sisällä ja vaippakin oli ollut koko päivän täysin kuiva. Lukuunottamatta sitä vatsataudin toista oirehdintaa. Soitin siis illasta terveysneuvontaan ja sain hieman moitteita siitä, miksi soitan vasta näin myöhään. Koska Epe oli kuitenkin kohtalaisen virkeä, saimme tunnin armonaikaa tehonesteyttämiselle. Mikäli kuivumisen merkit eivät parane, niin välittömästi lähtö päivystykseen. Tunnin aikana ei kuitenkaan tapahtunut suuria muutoksia, joten ajelimme yöllä päivystykseen. Selitimme sairaanhoitajalle tilanteen ja pääsimme eristyshuoneeseen odottamaan lääkäriä.

Odottelimme jonkun tovin ja lääkäri tuli ja tutki. Ja diagnosoi: vatsatauti. Ai ihanko tosi? Yritin kohteliaasti toistaa terveysneuvonnasta saatuja ohjeita ja selittää huolta kuivumisesta, mutta lääkäri opasti jatkoa varten kokeilemaan kämmenselästä ihoa nipistäen palautuuko iho normaalisti vai jääkö iho "telttamaisesti" pystyyn. Mikäli palautuu, ei kuivumisesta ole huolta ja mikäli ei, tarvitaan korjaustoimenpiteitä nesteytykseen. Muita kuivumisen merkkejä ovat: pissaamattomuus, itkeminen ilman kyyneliä, silmäkuoppien ja pään aukileen lommoutuminen ja tärkempänä yleistilan heikkeneminen ja veltostuminen.

Ajaessamme puoli kahden aikaa typötyhjää kehä kolmosta osittain huvitti ja osittain kiukutti turha lääkärinreissu. Tavallaan koskaan ei ole turhaa käydä sairasta lasta tarkistuttamassa asiantuntijoilla, mutta seuraavalla kerralla tsekkaan nämä blogin ohjeet ja maltan hoitaa vatsatautista vauvaa kotihoidolla. Seuraavaksi ne rautalankaohjeet.

Tehonesteytys
Viiden minuutin välein 10-15ml hörpyttäen tai ruiskulla lapsen suuhun. Nesteenä vettä, korviketta tai esimerkiksi Osmosalia/Floridralia. Toteutetaan kokoajan, kun lapsi on hereillä.

- Silloin kun lapsi oksentaa ei tarjota mitään kiinteitä, pelkkää nestettä. Kun lapsi alkaa virkoamaan, leikkimään ja pahoinvointi (kurnutus ja röyhtäily) loppuu, voi alkaa tarjoamaan pieniä määriä kiinteitä ruokia.


Onneksi meillä on superreipas vauva, joka ei juuri pahastunut, vaikka keskellä yötä lähdettiin vielä ajelemaan. Ja voi wau minkä laastarin hän sai! Sitä on niin ihmetelty ja näytelty eilisestä saakka, ettei äiti ole edes raaskinut sitä ottaa pois sormesta.

Muru. Parane pian, äidin sydän särkyy katsellessa pientä potilasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti