Sain pikkutunneilla ihanalta Epen girlfriendin äidiltä viestin, että tämä pääsi opiskelemaan Helsingin oikeustieteelliseen, huh! Isosti nostan hattua! Näillä äitiaivoilla en edes kaupassa muista mitä menin ostamaan, mitä tein viime viikolla tai mikä viikonpäivä tänään on ja toinen klaarasi samanikäisen vauvan äitinä tiukassa seulassa paikan tosi suosittuun koulutukseen. BILEET!!! (Vauvat on mukana, joten kesyt, mutta ilo on sitäkin suurempi!)
Tästä innostuneena sanoin miehelle, että tulokset ovat julkaistu opintopolussa. Unenpöpperöinen mies tallustaa avainlukulistan luokse ja kirjautuu sivulle. Näytölle latautuu isolla:
SINUT ON VALITTU OPISKELEMAAN...
Hihkuimme ilosta ja pinnasängystäkin alkoi kuulumaan heräilyn ääniä, tilanteeseen sopivalla tavalla Epe aloitti päivänsä jee-tavun jokeltelulla. Jee-jee!
Phuuh. En voisi ylpeämpi olla! Mies on koko yhdessäolomme ajan pähkäillyt mitä hän haluaisi työkseen tehdä. Monet mol:in testit, ammatinvalintapsykologin käynnit ja pitkälliset pohdinnat päätyivät puolitoista vuotta sitten yhteishaussa luokanopettajan koulutuksen hakuun. Tuolloin ei paikka irronnut, mutta tänä vuonna kiitos valmennuskurssin ja lukuloman se hänelle suotiin. Uskon, että hän on aivan omiaan luokanopettajaksi! Supermukava, puhelias, äärimmäisen pitkäpinnainen, sosaalinen, turvallinen aikuinen, yleissivistys kohdillaan... siinä muutama piirre, jonka Itä-Suomen yliopisto voitti juuri itselleen <3
Täällä ollaan tänään hymy korvissa ja juhlitaan pienesti miehen iltavuoron päätteeksi.
Ja toki mietitään kuumeisesti tulevaa muuttoa ja järjestellään syksyä. Ja tietenkin nautitaan vielä nämä kaksi kesäistä kuukautta pääkaupunkiseudun antimia ja ihmisiä.
WUHUU!
<3
VastaaPoista