Muu-mi-humppa soi!

Teimme tavallisen perheen tavallisen lomamatkan naapuriin Ruotsiin. Saimme houkuteltua ystäväperheen mukaan matkaan ja valitsimme perheystävällisyydestä tunnetun Silja Linen. Sopivat aikataulut ja muumiteema saivat meidät valitsemaan Silja Symphonyn ja valintaan tietysti vaikutti vielä cityshopparin tarjoama risteilyalennus. Ystäväperheen äiti ja minä puhuimme Tukholman reissusta jo kauan aikaa sitten puolitosissaan Mini Rodini -matkana. Matkan tarkoitus on siis vain ja ainoastaan käydä hakemassa Mini Rodineja ;) Saimme parit rodinit aleista, mutta olihan risteily paljon muutakin!

Hytin tarkistus ja perhepeiliselfie

Laivamme lähti tiistai-iltapäivästä neljän aikoihin ja voi pahus olemme onnettomia aikatauluttamaan elämäämme! Miten aina saammekaan hurjan kiireen aikaan ja joudumme juoksujalkaa hiestä märkänä koikkaloimaan ehtiäksemme paikalle ajoissa. Nytkin meillä oli oikein rauhallinen ja mukava aamu kotona, miehellä vapaapäivä ja me päätimme pojan kanssa lähteä vielä käymään tyttöystävällä kylässä. Harmittaa aina olla myöhässä ja varoitankin uusia tuttavuuksia siitä, että minulla on äärimmäisen hyvät aikeet olla ajoissa, mutta realistisesti sanottuna tulen kuitenkin joka paikkaan myöhässä. No, ehdimme laivaan ja löysimme perhetutut laivasta. Toinen kehitettävä piirre itsessäni on asioista selvän ottaminen etukäteen. Huomaan itsessäni perfektionistin piirteitä, että jos minulla ei ole kaikki aika maailmassa ottaa asioista etukäteen selvää, koen etten voi tehdä sitä lainkaan, sillä se jää kuitenkin kesken. No, olisi ollut fiksua ottaa etukäteen laivayhtiöön yhteyttä ja varata hyttiimme matkasänky (jolloin ei olisi tarvinnut kantaa omaa mukana) ja tietenkin pyytää, että meidän kahden perheen hytit olisivat jotakuinkin lähellä toisiaan. Nyt olimme eri kerroksissa ja aivan eri puolilla laivaa, joka hieman hankaloitti yhdessä matkaamista.

Promenaadilla kävelyä tiimipöksyissä.

Matkaseurueeseemme kuului kaksi äitiä, kaksi isiä ja kolme alle 2,5 vuotiasta lasta. Lapsemme eivät siis vielä ihan hurjasti tajunneet laivamatkailusta ottaa kaikkea iloa irti ja aikuisilla oli täysi työ pitää nuo pikkuristeilijät tyytyväisinä, mutta matka oli silti mukava ja aika kului hujauksessa! Laivalla on lapsiperheet hyvin huomioitu: syöttötuoleja ja mikroja löytyy jokaisesta ravintolasta tai isommasta oleskelutilasta, hoitohuone on lasten leikkitilassa (vaikka aluksi emme sitä löytäneetkään), pienemmille ja isommille lapsille on erilliset leikkitilat samassa huoneessa, joka mahdollistaa sujuvat ja turvallisemmat leikit kaikille lapsille eikä hankaloita liikaa monenikäisten lasten vanhempien valvontaa. Hissejä oli useita ja jokaiseen hissiin mahtui rattaat, jopa useatkin helposti. Leikkitiloja oli näin kesäaikaan kolmessa kerroksessa ja lapsiperheille oli oma aamiainenkin katettu yhteen leikkitilaan, joka osaltaan oli kätevä ja osin hankala, sillä lapset eivät malttaneet syödä ja leikkialue oli niin suuri ja ruuhkainen, että vanhemmat eivät kuitenkaan saaneet syödä rauhassa, vaan lasten perään piti kokoajan katsoa. Isommille lapsille oli aktiviteetteja enemmän, mutta näin vauvaperheenäkin viihdyimme leikkihuoneissa hyvin. Epe kävi tutustumassa pallomeressä, silloin kun paikalla ei ollut muita lapsia ja muuten hän ihaili plaston autojen renkaita ja harjoitteli seisomaan nousua isiä tai äitiä vasten.

Treenaa, treenaa.

Laivalla ei aika käynyt pitkäksi. Kiertelimme promenaadilla olevia kauppoja, kävimme leikkihuoneissa, söimme ravintoloissa ja hengasimme "tapahtumissa". Yöt nukuimme hyvin ja päivän olimme tietenkin maissa. Laivassa oli paljon hyvää, mutta toki ainahan sitä löytää jotain kehitettävääkin... Symphony on uusittu puolitoista vuotta sitten ja vaikka laiva on minua vain hieman nuorempi, odotin sen olevan vähän siistimpi. Kokonaisilme oli mielestäni nuhjuinen ja vaikka otimme sen "paremman" A-hytin, ei mielestäni se poikennut millään muulla tapaa muista halvemmista hyteistä, kun siitä että se oli korkeammalla ja merinäköalalla. Hytissämme oli kuvaus, että alasängyt voidaan yhdistää parisängyksi, vaikka todellisuudessa liikutettava sänky olisi pitänyt siirtää kallellaan olevan lattian päälle keikkumaan vessan oven eteen. Teoriassa siis toinen sänky oli liikutettava, mutta käytännössä tämä ei ihan onnistunut. Leikkipaikka oli myös kovia kokenut ja leluja oli melko vähän ja ne olivat hyvin leikityn näköisiä. Legonurkkauskin löytyi, muttei legoja ja vaikka se kuuluukin nykyaikaan, on harmillista miten lasten leikkipaikka tuntuu olevan yhtäkuin peliluola. Playstationeita oli kymmeniä koko laivassa ja elokuvatkin pyörivät kokoajan taulu-teeveissä. Lapsille oli järjestetty ohjelmaa, mutta harmillisesti muumidisko alkoi klo 20.15 ja Harri Hylkeen show klo 21. Meidän matkaseurueen pikkujuhlijat vetelivät noihin aikoihin jo sikeitä. Toki lomalle voi olla löysempi aikataulu, mutta onhan kahdeksan tosi myöhään lapsille.

Epe ja matkakupla.

Varasimme risteilyn toukokuun alussa ja hieman varauksemme jälkeen uutisoitiin massiivisesta norovirusepidemiasta. Pohdimme heti kannattaako risteilylle lähteä noroa hakemaan, mutta virus oli saatu hyvin taltutettua meidän risteilyyn mennessä. Laivalla oli henkilökuntaa, jotka jatkuvasti kulkivat desinfiointiaineiden kanssa, kuulutuksissa muistutettiin huolellisesta käsihygieniasta, käsidesiaineita oli kaikissa yleisissä tiloissa ja matkustajina meille tuli vaikutelma, että asia otettiin vakavasti. Ja näin neljä päivää risteilyn päättymisen jälkeen voimme kaiketi huokaista helpotuksesta, että meidän koko retkueemme selvisi terveinä.

Tukholmassa meillä ei ollut suuria suunnitelmia ja kaupunki oli meille kaikille melko tuntematon. Halusimme tutustua edes pintapuolisesti kaupunkiin ja pyöriä kaupoilla samalla pitäen lapset tyytyväisinä. Laiva tuli Tukholmaan yhdeksältä aamulla ja laivalle piti ehtiä neljäksi takaisin. Maissaoloaika oli siis hurjan lyhyt ja olemisen aikatauluttaminen oli hankalaa, kun ei osannut arvioida etäisyyksiä ja lapset eivät ole niitä tehokkaimpia matkatovereita. Aina oli jonkun vaippa vaihdettavana tai sitten vatsa kurisi nälkää. Suuntasimme metrolla T-Centraleniin, josta kävelimme NK-tavarataloon, Gallerien kauppakeskukseen ja lopuksi vielä Åhlensiin. Kello tikitti kokoajan vaativasti ja halusimme varata paluumatkaan hyvin aikaa yllättävien sattumusten varalta. Olimmekin laivalla hyvissä ajoin ja lapset olivat onnellisia päästessään puuhaamaan leikkipaikoille. Toiminnantäyteisen päivän jälkeen Epen päivärytmit olivat aivan sekaisin ja hän nukahti toisille päiväunilleen vasta ravintolassa seitsemältä illalla, joten pääsimme kuitenkin nauttimaan muumidiskosta. Epe oli diskosta aivan liekeissä! Hän pääsi jorailemaan minun olkapäille ja hihkui ja hytkytti kovasti. Olimme melko varmoja, ettei Epe jaksa olla diskossa kauan, joten laitoimme hänelle jo pyjaman päälle ja otimme varuiksi mukaan iltapuuron diskoon. Epeli kuitenkin yllätti ja bailasi aina diskon loppuun saakka, söi kiltisti puuron ja nukahti omaan matkakuplaansa hieman kymmenen jälkeen tyytyväisenä.

Tukholmaan saapuminen

Muumidisko

Laivareissusta jäi kivoja muistoja, Epen ensimmäinen risteily, ensimmäinen perhematka ystäväperheen kanssa, Tukholma-nälkä (joka täytyy lähitulevaisuudessa tyydyttää pidemmällä Tukholmavisiitillä) ja aivan kamala korvamato "muumihumppa soi"! Törmäsimme aivan sattumalta myös yhteen nettituttuunkin, joka oli oikein mieluisa yllätys.

Siljan ikkunasta katsellaan Viikkaria ;)

Seuraavaksi voisimme kokeilla Viking Linen risteilyaluksen... Otan kaikki risteily- ja Tukholmavinkit avosylin vastaan kommenttikenttään :)